Hoidamme yhteisalueita osakkaiden edun parhaaksi
Ruoppausohjeita
YLEISIÄ OHJEITA RUOPPAUKSEEN JA MUUHUN KUNNOSTUSTYÖHÖN
Vesilain 2 luvun 6 §:n mukaan lietteestä, matalikosta tai muusta niihin verrattavasta vesistön käyttöä koskevasta haitasta kärsivä saa ilman vesialueen omistajan suostumusta suorittaa haitan poistamiseksi tarpeelliset toimenpiteet vesistön tilan ja käyttömahdollisuuksien parantamiseksi. Lisäksi rannan omistajalla on oikeus sijoittaa vesialueelle veneen kiinnityspaalu tai –poiju ja rakentaa vesialueelle ulottuva laituri ja venevaja tms. jos siitä ei aiheudu haittaa ulkopuolisille.
Ruoppauksen aloittamisesta ja suorittamistavasta on ilmoitettava 30 päivää etukäteen EteläPohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) ja vesialueen omistajalle, joka on yleensä osakaskunta. Ennen työn aloittamista siitä tulee ilmoittaa myös rantanaapureille ja tahoille, joille hanke saattaa aiheuttaa haittaa. Ilmoittamisen yhteydessä em. asianosaisilta on suositeltavaa pyytää kirjalliset suostumukset työlle.
Ilmoituslomake, tarkempia ohjeita ja teknisiä ratkaisuja löytyy Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen wwwsivuilta osoitteesta https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesistojen_kunnostus/Rantojen_kunnostus/Rannan_ruoppaus
Rannan_ruoppaus. Myös aallonmurtajan ja isomman laiturin tms. rakentamisesta tulee ilmoittaa etukäteen ELY-keskukselle hankkeen luvantarpeen arviointia varten. Työtä ei saa aloittaa ennen kuin ELY-keskus on antanut lausunnon.
Hankkeesta vastaavan tulee selvittää kunnan ympäristösuojelusihteeriltä tai rakennustarkastajalta onko kunnan taholta estettä tai luvantarvetta hankkeelle.
Työn suorittamistapa
Työ suoritetaan siten, että sen haitalliset vaikutukset vesiympäristöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi ja että hankkeesta ei aiheudu vältettävissä olevaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä vesialueen omistajalle, naapureille tai muillekaan tahoille. Ruoppausmassojen sijoittaminen muualle kuin omalle maalle vaatii yleensä aluehallintoviraston luvan tai maanomistajan suostumuksen (vesilain 2 luvun 6 §). Ruoppausmassoja omalle maalle sijoitettaessa ne läjitetään, tasataan ja maisemoidaan siten, ettei niitä huuhtoudu takaisin vesistöön suurimpienkaan aaltojen tai tulvien vaikutuksesta ja että ruoppaus tai ruoppausmassojen sijoitus ei johda luonnontilaisen rantaviivan muuttumiseen. Pohjanmaan rannikon maa-alueet ovat happamia maita, joiden ruoppausmassat tulee kalkita. Myös 0–80 metriä merenpinnan yläpuolella olevat maat sisämaassa saattavat olla happamia eli ns. alunamaita, joiden ruoppausmassat tulee tarvittaessa kalkita. Kun kaivuumassat sijoitetaan kasaan, esim. nurmikolle tai käytetään täytemaana tontilla, massat kalkitaan 20–30 kg/m3. Kalkki sekoitetaan huolellisesti kaivuumassoihin toivotun vaikutuksen saavuttamiseksi! Tämä tehdään sopivimmin levittämällä kalkkia, kun kaivuumassoista on muodostunut 10–20 cm paksuinen kerros. Kalkitus toistetaan jokaisessa seuraavassa 10–20 cm paksuisessa kerroksessa. Osa kalkista on hyvä
levittää massojen sijoitusalueelle ennen kaivuumassojen levittämistä alueelle. Kaivuumassat suositellaan sijoitettavan vähintään 1 m keskivedenkorkeuden yläpuolelle. Lisäksi olisi hyvä rakentaa tiivisrakenteinen reunus kaivuumassojen ja vesistön välillä valumaveden vesistöön takaisin valumisen vähentämiseksi.
Työn suoritusajankohta
Kunnostustyötä on suositeltavaa välttää jäänlähdön ja elokuun lopun välisenä aikana, jotta kalojen kutu, lintujen pesintä ja lähiympäristön virkistyskäyttö ei tarpeettomasti häiriinny. Suositeltavin ajankohta kunnostustyölle on talvikausi.
Muuta
Kunnostustyön suorittaja vastaa siitä vahingosta, haitasta ja edunmenetyksestä, mikä työstä mahdollisesti jollekulle aiheutuu, samoin kuin siitä, että työ muutoinkin suoritetaan lainmukaisesti. Työ on suoritettava ja saatettava loppuun kohtuullisessa ajassa ilmoituksen tekemisestä. Kohtuullisena aikana voidaan pitää kolmea vuotta. Jos työ suoritetaan tämän jälkeen, siitä on tehtävä uusi ilmoitus.
Lisätietoja ja kunnostustyötä koskevaa neuvontaa antavat Juha Sarell p. 0400 262 832, Mika Savolainen p. 050 353 1506 ja Martin Stenbacka p. 040 556 5534. Luonnonsuojelualueita koskevia kysymyksiä voi esittää Leena Rinkineva-Kantola,p. 040 587 2919.